En ole pitkävihaista tyyppiä ja siksipä olen jo tässä vappua juhliessa kerennyt leppyä Setä Leninille, Herra Putinille, Äiti Venäjälle ja ketä kaikkia nyt keksinkään syyttää siitä, että oli ihan NÄIN lähellä, etten joutunut pissiä lirauttamaan pari iltaa sitten Hapankaalin auton takaistuimelle tai kenkääni. ( Tai Hapankaalin kenkään...)

Vapun kunniaksi auto tursusi Stockan herkkuja ja kaiken pohjimmaisena vielä upouusi grilli ja parvekekalusteet...parveketta oli jynssätty pestä tätä varten useampi tunti ja intopiukeena Hapankaalin ja naapurin kanssa ajelimme pitkän ostossession päätteeksi kotia kohti...vielä olisi hyvää iltaa jäljellä kipaista terassille pohtimaan vapun perimmäistä tarkoitusta. Tai ainakin kipaista sinne terassille. No joo, kovin hitaasti tässä körötellään. Pissattaakin jo aika vietävästi ja nälkäkin on. Missähän nyt mättää. Tunti vierähtää ja alkaa näyttää todella huonolta...viereisessä pussissa olevat juustot haisevat kuin kolme vuotta vanha pieru enkä kärsi liikahtaa ilman tunnetta, että rakko paukahtaa halki. Kuinka kauan tässä vielä voi mennä?

Vastaus on, että yleensä puolen tunnin matka kesti nyt reippaasti yli kolme tuntia ja jos miliisit olisivat olleet oikein kunnon lerssi otsassa niin emme olisi päässeet kotiin edes nukkumaan. Jossakin vaiheessa jono tökähti aivan kokonaan ja tajusimme, että autot töröttivät tiellä ilman kuskeja...ei ihme jos jono ei liiku. Jotain suurta hässäkkää oli ilmassa. Kohta takapuolen alla alkaa täristä eikä kyse ollut pelkästä jännityksestä, vaan viereiseltä, suljetulta kaistalta alkaa lipua ohi koko Venäjän sotakalusto...tai miksi sitä maastokuvioitua systeemiä sitten kutsutaankaan. Ohi lipui tankkeja ja valtavan kokoisia pötkylöitä, jotka näyttivät aivan ohjuksilta, niiltä joilla leffoissa räjäytetään puoli maailmaa aina taivaan tuuliin,ellei sankari ehdi väliin ja pelasta sitä puolta maailmaan. Panssarivaunuissa istui totisen näköistä miestä päässä omituisen näköiset kypärät, mutta siinä vaiheessa ei tehnyt todellakaan mieli nauraa. Olo oli jotenkin hiukkasen hermostunut. Nyt todella ymmärrän, miksi Venäjä ei ole haluttu vihollinen. Olo oli aika surrealistinen, aivan kun olisin tupsahtanut keskelle sotaleffaa...ja kuitenkin istua törötän autossa.

         1519250.jpg                        1519374.jpg

Tässä vaiheessa Hapankaali tietää rauhoitella blondia, että sota ei todellakaan ole syttynyt vaan kyseessä on tavallaan treenaus tulevaa Voiton päivää varten...siis, täytyyhän tankeilla ja panssarivaunuilla ajoa treenata. Se on vähän varmaan niinkuin hääharjoitukset. Olisi todella noloa jos välistä yksi tankki lähtisi kesken paraatin vahingossa väärää katua ja runnoisi alleen muutaman mummon.

Hetken aikaa jaksan innostua isojen poikien leluista, mutta juustoista lähtevä äitelä löyhkä ja yli lainehtiva rakko alkaa hermostuttaa sen verran, että kun kolmas tunti lähtee käyntiin olen kuin uhmaikäinen pentu. Hermoja ei vaan riitä enää. Olen syönyt sipsipussin, suklaakeksit ja nyt janottaa. Siis kuka helvetti keksii laittaa tällaisen shoun pystyyn ILMOITTAMATTA JA KESKEN PERHANAN RUUHKAN. Autoja kääntyy jonosta yhä enemmän pois eikä se tiedä hyvää...

Naapuri lähtee tiedustelureissulle ja palaa takaisin jymyuutisen kera...pääkatu, jonka varrella me asumme on sulki KOLMEEN ASTI YÖLLÄ. TÄYTYYHÄN NIIDEN TANKKIEN SAAKELI TAKAISINKIN JYRÄTÄ. En tiedä enää itkenkö vai nauranko...tottakai tämä voi tapahtua juuri näin. Ei pitäisi olla edes yllättynyt. Hetken aikaa mietin jo, että alan värkkäämään grilliä tienvarteen pystyyn ja kokoan parvekekalusteet siihen ympärille kunnes alkaa tapahtua...joskus on näköjään hyötyä kun vaan tekeytyy ulkomaalaiseksi ja pitää kiinni asiastaan, inttää vaan kohteliaasti eikä anna periksi. Tai siis naapurimmehan myöskin on ulkomaalainen, ei tarvitse edes tekeytyä. Kunhan jankuttaa vaan sopivasti huonolla venäjällä.

Puomit vaan auki ja meidän automme päästettiin tyhjää katua eteenpäin. Muutama autoilija jää kiukkuisena huutamaan peräämme...ilmiselvästi erityiskohtelu ei saa taputuksia aikaan vaikka minä olen valmis tekemään aaltoja. Ei ole totta. On se. Tämäkin voi tapahtua tottakai juurikin näin. Seuraavan miliisimuurin luona sama juttu. Tällä kertaa pojat lähtevät yksissätuumin neuvottelemaan minne asti saadaan ajaa. Näin pujottelemme miliisipartioiden välistä ja kerkeämme alta pois ennen seuraavien tankkien tuloa, auto tosin piti jättää naapurin pihaan mutta mitä siitä. Kotona olimme sentään puolen yön aikaan ja se on helvetin paljon parempi kuin kolmelta.

                                  1519360.jpg

Minähän en ole mikään gourmet-kokki, en siis ole kokki laisinkaan, mutta kun remontti-reiskaa tarvitaan talossa, niin Happamella kaalilla on viisi peukaloa ja ne kaikki ovat keskellä kämmentä. Siispä on pakko esitellä tämä komeus, jota hiki hatussa koottiin ennen vieraiden tuloa. Aikaa saattoi kulua ehkä keskivertoa vähän enemmän ja jalkojen paikkaa vähän pohdittiin ja vaihdeltiin, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Kapistus toimi loistavasti, kuin myös kokkikin.

P.S. Hapankaali tykkää Isojen Poikien Leluista. Huomaa vasemmalla alareunassa aiheeseen sopivat tossut. Kunnon HuopaTykit.