Sekä tietokoneen, että omistajansa älyllinen kapasiteetti on saavuttanut hetkellisen huippunsa. Tietokone oireili huomattavasti emäntäänsä rauhallisemmin, ohjelmat takkuili, homma oli hidasta ja lopulta tuskallisen työlästä kunnes pieni ja ihmeellinen lisämuisti pelasti uhkaavalta tietoähkyltä. Toisen oireilu on kylläkin yhtä tuskaista, hidasta jähmettymistä, välillä hervotonta duracelina vispaamista, aivojen onnetonta ylikuumenemista.

Voi kun voisikin tunkea korvaan kovalevyn, tökätä takamukseen lisämuistia tai heivata roskiin jo tarpeettomaksi käyneitä, hyödyttömiä muistoja jotka riippana takaraivossa kummittelee...niiden painostako joskus mieli tilttaa itsensä maahan, masentuu eikä jaksa suodattaa kaikkea kökköä mikä maailmalta niskaan sataa. Tosin Moskovassa se suurimmaksi osaksi tällä hetkellä on lunta. Huhtikuussa. Prkle.

Puolipäiväinen virkaminä tykkää viikonlopuista. Edellisenä vedettiin hatusta Bulgaria ja kokattiin naapureiden kanssa salaattia ja juotiin halpaa pöytäviiniä. Tänä viikonloppuna arpaan osui Mexiko ja tiedossa on tulista salsaa ja tequilaa. Huominen säätiedotus lupaa lunta ja ison krapulan.