Viikkojen hiljaiselon voisi näin jälkikäteen naamioida virallisen bloggaustauon piikkiin, mutta turha kaunistella saamattomuutta ja huolien sekoittamia viikkoja miksikään muuksi. Ja onhan meillä ollut Moskovassa vieraitakin tässä välissä. Viikot ovat vain hurahtaneet huolia pyöritellessä ja siinä sivussa Moskovan kesästä nauttiessa, tosin viime viikot Suomen suvea ihaillen.

Seuraavat kaksi ja puoli kuukautta kirjoitan jos pystyn. Välillä en halua ajatella asiaa ollenkaan, välillä totean ettei Suomeen muuttaminen voi olla maailman loppu. Mutta kun se tuntuu siltä. Ainakin joka toinen hetki. Puoliluksööriepänormaali elämä Tverskajalla lähenee päätepistettään ja rumpali jatkaa muiden häirintää pahvilaatikoiden paukutuksella. Me keräämme omaisuutemme ja palaamme Suomeen pahimman mahdollisen kaaoksen keskelle...työtilanne on mitä ihastuttavin ja ainoa neuvo minkä olen saanut elämäni kasaan kuromiselle on ollut, että tee lapsi...nyt on sille hyvä aika. Niinpä, meillä ei ole asuntoa, ei huonekaluja, minulla ei töitä ja lapsi tekee kaiken hyväksi.

Niinpä, lapsi varmaan on lääke kaikkeen. Ikävään ja harmitukseen. Muuttoon kun liittyy paljon muutakin kuin pelkkä Suomeen paluu, asioita jotka ei kuulu minulle mutta epäoikeudenmukaisuus vituttaa.

Ja entäs sitten Venäjä, Moskova...Olen menettänyt sydämeni tuolle omituiselle, monikasvoiselle muurahaispesälle joka jätti jotain lopullista sieluuni. Oudon haikeuden, rakkauden ja kiintymyksen tunteen vaikka samalla jo ajattelen ärtymyksellä kaikkia niitä epäkohtia joiden takia pinna katkeaa kerta toisensa jälkeen. Moskova tekee sinusta masokistin ja opettaa sinut rakastamaan sitä, nauttimaan siitä oudolla tavalla. Ja sitä ei liikauta yhtään, että yksi jää suremaan eikä tahtoisi lähteä. Se jatkaa elämäänsä eikä välitä tuon taivaallista, siellä elämä jatkuu, babushkat tönii ja kaalipiirakat tekee kauppansa mutta ilman minua. Ja taas itkettää...

Äiti, Moskovan metro ja ruuhka-aika...lähes mahdoton tehtävä. Äiti, tien ylitys Moskovassa ja ruuhka-aika...mahdoton tehtävä, mutta siitä seuraavalla kerralla.