Olin jo ajatellut antaa ajan sammaloittaman blogini olla ja unohtua...lipua hiljalleen hylättyjen blogien hautausmaalle, mutta täältäpä vielä itseni löysin...Moskova oli ennallaan; kiire, tungos ja mummot. Kaikki paikoillaan. Ainoa mikä löi ällikällä oli presidentin uusin kesämuoti. Kirkkaansininen kesäpuku Nigerian virallisella valtiovierailulla muistutti enemmän Austin Powersia discoilemassa kuin valtion päämiestä vakavissaan. Eikö muotikonsultti mahtunut koneeseen?

Viikko ennen häitä oli tarkoitus levätä, viettää laatuaikaa lasten kanssa maalla ja hengailla vaan. Siskoni koni kompuroi ja heitti kuormansa vähemmän lempeästi ojan penkalle jossa lasti mursi mustelmien kera häiden alla solisluunsa. Samana yönä noussut tuuli keräsi kaikki voimansa mäen kukkulalla muuttuen mahtavaksi myrskyksi katkoen sähköt yli vuorokaudeksi koko lähitienoolta. Punaisessa tuvassa se tarkoittaa sitä, että vessa ei vedä, vettä ei tule eikä muutakaan mukavaa ole tiedossa.

Morsian istui pimeässä huussissa kynsiä varoen ja toivoi, että myrsky tajuaisi olla viemättä kattoa huussista samalla kun viskoo metrin mittaisia parruja puista niskaan. Houkutus oli suuri lähteä naapuriin kakalle. Yksikätinen lämmitti uunia, että saatiin kyrsää paistettua lapsille. Aitoa tunnelmaa. Morsiussaunan sijaan ajeltiin yksikätisen siskon yksi kainalo ja testattiin että puku saadaan ujutettua päälle. Saatiinhan se.

Häät menivät nappiin kylmästä huolimatta. Lämmintä riitti häämatkalla sitäkin enemmän. Portugali on kerran nähty. Toiste tuskin mennään. Jännittävimmät momentit matkalla oli jättimäinen kala akvaariossa ja morsiamen ryöstö. Epätoivoinen varas sai mukaansa koko käsilaukun sisältöineen joten sen verran ketutti, että kännit tuli juotua...useampanakin iltana.

Tuliaisina rusketusraidat, muutama laukku ja makkaraa...mitä nyt kahdeksaankymmeneen kiloon matkatavaraa yleensä mahtuu??

 Kahden euron ruusut ja neljänkymmenen asteen helle.

 Pullon henki.