Havaittavissa on yhä lisääntyvässä määrin omitusia "sähköpiikkejä". Kuuluu kimeä piippaus ja silmänräpäyksen ajaksi sähköt napsuvat poikki. Kelloja on ihan turha ajastella oikeaan aikaan, kun ne aamulla ovat kuitenkin ihan sekaisin. Onko etupihan ja rappukäytävään levinneillä kaivauksilla ja remonttisedillä asiaan osuutta, vaikea sanoa.

Kaikki vähänkin sähköinen tuntuu sekoavan yksitellen. Ensin pamahti olohuoneen kattokruunusta kirjaimellisesti lamput lattialle. Kun painoi katkaisijaa, kaksi lamppua lensi helisten ympäriinsä. Pelkkä loppuunpalaminen olisi ollut liian pliisua.

Silittäessä kävi joku selittämätön yhteensattuma. Käsi silitysraudan kahvalla, toinen silityslaudan metallisella jalalla (yritin vaihtaa tasoa...) ja taas kerran sekunnin murto-osaksi sähköt pois ja päälle...ja minä saan sähköiskun. Auts. Se ei ole pelkkä nipistys sormenpäissä vaan särähdys tuntuu koko vartalossa. Mitenkäkö mahdollista? Ei mitään havaintoa. Mutta tällä kertaa tämä Pavlovin koira ehdollistui kertakärähdyksestä ja jättää silityksen sikseen, sillä...

...vuosia sitten Pietarissa asuessa keittiön piuhat olivat niin sekaisin, että sähköiskun sai milloin mistäkin. Keittiössä piti muistaa, ettei pesukoneen päälle laita mitään sähköä johtavaa kun se on päällä, muuten tärähtää. Varsinkaan tiskatessa.  Eikä sitä muistanut kuitenkaan koskaan.